Koulu oli loppunut ja äitini odotti koulun parkkipaikalla.Juoksin auton luo ja nousin sisään. Sitten alkoi matka kohti Kuusamoa.Minua jännitti sillä oli ensimmäinen kerta kun näkisin oman pienen Sinini.
Kun olimme perillä meitä tervehti haukunnallaan naapurin karjalankarhukoira. Sisään astuessamme kuulin vikinää ja koiran haukuntaa. Meidät vietiin pentujen luo joita niiden emo Typy nimeltään haukkuen puolusti.Neljä viikkoa vanhat pennut nostettiin mähtäväksemme niitä oli seitsemän neljä jo varattua pentua (2urosta ja 2narttua) nostettiin takaisin emon luo häkki boksiin.Siinä ne horjahdellen kävlivät kolme jäljellä olevaa narttu pentua.Ensimmäinen luokseni ryöminyt pentu raivasi ensimmäisenä tiensä sydämmeeni sen pieni siro vikinä oli niin suloista sillä oli valkoinen hännänpää ja valkoiset sukat tassuissa.Sen kirsun ja suun ympärillä oli hentoa valkoista.Nostin pienen syliini se lopetti vinkumisen ja nukahti syliini, pentu päästi äänettömän aivastuksen ja  nuoli sormeani. "Tää on äiti söpö otetaan tää" sanoin ja katsoin äitiäni ja silitin hennosti pennun selkää."Sekö se nyt varmasti on?" äitini kysyi ja katsoi minua nyökkäsin ja laskin pennun varovasti maahan."Sä oot meidän Sini" sanoin sille kun se ryömi ruokakupille.Toinen kahdesta jäljelle jääneestä nartusta tassutteli Sinin luo ja yritti tunkea päätään Sinin vatsan alle Sini murisi siskolleen joka lähti kiltisti pois ja haukahti hennosti.
Se oli ensimmäinen kerta kun näin Sinin.Nyt odotamme että pari päivää ennen syyslomaa Sini tassuttelee ensimmäisen kerran omalla lattiallamme.